Miten vältyn raudanpuutteelta?

Raudanpuute (anemialla ja ilman) on naisilla hyvin tavallinen ja erittäin hyvin dokumentoitu vaiva, joka tunnistamattomana ja hoitamattomana johtaa erittäin vakaviin – jopa invalidisoiviin – oireisiin. Naisen raudanpuutteen taustalla voi olla sikiökaudella omalta äidiltä saadut riittämättömät rautavarastot, runsaat kuukautiset, verenluovutukset, leikkaukset tai esimerkiksi runsasta verenvuotoa aiheuttanut onnettomuus, synnytykset ja imetykset.

Kehon rautavarastot saadaan isoksi osaksi jo sikiökaudella. Mies menettää rautaa vain hyvin vähän mm. hien mukana ja ihosolukon uusiutusessa, nainen taas fysiologisista syistä enemmän. Tämän vuoksi raudanpuute on nimenomaan naisten ongelma. Nykyravinnossa rautaa on nippanappa riittävästi täyttämään päivittäinen raudantarve ja tavallista runsaampi verenvuoto keikauttaa herkän tasapainon helposti miinukselle. Terveydenhuollossa kuuluisi mitata varastorautaa (ferritiini) etenkin synnytysikäisiltä naisilta nykyistä enemmän ja raudanpuutteeseen tulisi puuttua selkein kotihoito- ja seurantaohjein jo ennen, kun se on aiheuttanut monelle niin tutun raudanpuuteanemian. ’Syö vähän rautaa’ on usein kuultu kehotus, joka harvoin motivoi riittävästi, etenkin kun raudan ottaminen suun kautta aiheuttaa monille ikäviä sivuoireita.

Kokemani jälkeen ja sen takia päällisin puolin rautaongelmatiikkaan perehtyneenä eläinlääkärinä sanoisin, että raudanpuutteen välttämiseksi naisen kannattaa toimia näin:

  • Syö kaikissa elämäntilanteissa mahdollisimman monipuolisesti ja kiinnitä huomiota vitamiinien, kivennäisten ja hivenaineiden saantiin. Fineli.fi -osoitteessa voi pitää ruokapäiväkirjaa, jonka avulla voi laskea myös raudan saannin ruoasta.
  • Älä luovuta verta, ellet ole aivan varma siitä, että rautavarastosi ovat riittävät. Hemoglobiini ei ole riittävä rautavarastojen mittari ja mm. Tanskassa verenluovuttajan ferritiinin on oltava yli 60 µg/l.
  • Pyydä lääkäriltäsi rautavarastojen mittaus, jos mistä syystä tahansa menetät tavallista enemmän verta, jos kärsit tai olet kärsinyt anemiasta, tai jos sinulla on epämääräisiä, vähitellen pahenevia väsymys- ja muita outoja oireita koko kehossa. Pelkkä hemoglobiinin hoitaminen normaaliksi ei riitä, vaan myös rautavarastojen tulee olla riittävät, jotta elimistön solut pystyvät toimimaan normaalisti. Jos rauta on kortilla, ohjataan se ensisijaisesti punasolutuotantoon ja hapen siirtämiseen kudoksille, eli solujen aineenvaihdunnan tarpeet saattavat jäädä tyydyttämättä, vaikka hemoglobiini olisi hyväkin.
  • Älä usko ketään, joka väittää, ettei viiterajojen alapuolella olevilla punasoluarvoilla (MCV, MCH, MCHC) ole mitään merkitystä: arvojen mataluus viittaa siihen, että verenkierrossa on punasolujen nuoruusmuotoja, mikä ei ole normaalia.
  • Älä myöskään usko ketään, joka väittää ferritiinin olevan hyvä, jos se on alle 50 µg/l. Kirjoitushetkellä (3.7.2018) suomalaisessa lääkärien käsikirjassa oleva viitearvon alaraja on huhupuheen mukaan 30 µg/l. Arvoa alle 15 µg/l on joissain lähteissä pidetty totaaliraudanpuutteen rajana ja vielä arvolla 40 µg/l saattaa punasolutuotannossa esiintyä poikkeamia (Miller, J, 2013). Alle linkkaamassani lääkärilehden artikkelissa ferritiiniarvon katsotaan olevan riittävä, jos se on yli 100 µg/l (Sinisalo, M. ja Collin, P. 2016).
  • Mittauta ferritiiini, jos harkitset raskautta. Hedelmällisyyshoitoja tekevät lääkärit suosittavat  ferritiiniarvoksi vähintään noin 50-60 µg/l ennen hoitojen aloittamista. Hedelmällisyys kärsii matalista arvoista ja raskaaksi tullessa raudanpuute voi vaikuttaa paitsi raskaana olevan äidin oloon ja oireisiin, myös syntyvän lapsen älylliseen kehitykseen.
  • Jos raskaus tai pikkulapsiarki väsyttää ja masentaa, ja mahdolisesti unettomuus ja levottomat jalatkin vaivaavat, tsekkauta ferritiini. Syy väsymykseen voi olla myös raudanpuute.
  • Jos saat ohjeen syödä lisärautaa, pyydä ferritiinin mittaus jo ennen aloitusta (turha raudan syöminen on älytöntä ja jopa vahingollista) ja sovi paitsi syötävän raudan määrästä ja kuurin pituudesta, myös arvojen seurannasta jatkossa. Rautavarastot täydentyvät vasta sitten, kun hemoglobiini on ensin saatu ylös ja jos raudanpuutetta hoidetaan suun kautta otettavalla lisäraudalla, menee ferritiiniarvon korjaantumiseen keskimäärin 6-9 kuukautta.

Jotta lapsesi saisi mahdollisimman hyvät rautavarastot:

  • Pyydä ferritiinimittausta suunnitellessasi raskautta tai viimeistään tullessasi raskaaksi ja jos raudanpuuteanemiaa ja/tai raudanpuutetta todetaan, pyydä saada riittävä hoito niihin jo raskausaikana.
  • Pyydä synnytyksissäsi viivästettyä napanuoran sulkemista, jolloin syntyvä lapsi saa istukasta kaiken hänelle kuuluvan veren ja raudan. Rautavarastot saadaan pääasiallisesti raskauden aikana äidiltä: jos napanuora suljetaan välittömästi syntymän jälkeen, jää vauvalta iso osa omasta verestään istukkaan.
  • Jos olet itse ollut raskauden aikana aneeminen tai raudanpuutteinen, tai lapsi menettää isomman määrän verta minkä syyn takia tahansa tai hänet todetaan aneemiseksi, pyydä mittaamaan myös lapsen ferritiini. Jos arvo on alhainen, ota asia vakavasti ja huolehdi siitä, että lapsen hoito ja sen seuranta järjestetään riittävällä tavalla.

Olen oman tarinani lisäksi kuullut ja lukenut lukuisten muiden naisten kertomuksia oireisesta raudanpuutteesta ja siihen liittyneestä osaamattomuudesta ja pompottelusta terveydenhuollossa. Haastan terveydenhuollon toimijat kuuntelemaan naisia ja heidän kokemuksiaan. Lääkäreiden täytyy osata teettää oikeat laboratoriotutkimukset, kun potilas oireilee järjettömällä väsymyksellä, ja tulkita peruslaboratoriovastauksia. Toimiva hoitokin täytyy näin yleiseen ongelmaan osata antaa riittävällä tavalla. Lisäkoulutusta asiasta on järjestettävä niin paljon, että kaikki perusterveydenhuollon lääkärit tunnistavat raudanpuutoksen ja osaavat hoitaa sitä: naiset nyt vaan yksinkertaisesti ansaitsevat parempaa.

Sinisalo, M. ja Collin, P. Raudanpuuteanemian syyt ja diagnostiikka. Suomen lääkärilehti 37/2016, ss. 2251-54a. http://www.potilaanlaakarilehti.fi/site/assets/files/0/04/28/065/sll372016-2251.pdf . Luettu 10.6.2018.

Widenius, T. Raudanpuute – laaja ja alidiagnostisoitu ongelma. http://www.foibos.fi/blogi/ . Luettu 3.7.2018.

Miller, J. Iron deficiency anemia: a common and curable disease. Cold Spring Harb Perspect Med. 2013 Jul; 3(7): a011866. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3685880/#!po=27.7027